Hyvin suunniteltu savunpoisto lisää turvallisuutta palotilanteessa

Ei savua ilman tulta – jo vanhassa sanan-laskussa savu mainitaan ennen tulta, eikä syyttä: palotilanteessa laajimmat henkilö- ja omaisuus-vahingot aiheuttaa usein savu. Tästä huolimatta savunpoistolaitteistoihin kiinnitetään monesti vain vähän huomiota. Inspectan aloitteesta kesäkuussa käynnistynyt kehitys-projekti tähtää savun-hallintalaitteistojen tarkastustoiminnan kehittämiseen. Suomessa sattuu runsaasti palokuolemia, noin 100 vuodessa. Tämän suuren luvun alentamiseksi on asetettu kansallinen tavoite; pyrkimyksenä on pudottaa palo-kuolemien määrä 30:een vuoteen 2013 mennessä.

Read this article in english

Inspectan aloittama kehitysprojekti tukee vahvasti tätä tavoitetta, sillä toimivat savunpoisto-järjestelmät parantavat merkittävästi turvallisuutta ja säästävät siten ihmishenkiä. Vain savun-poistoluukkujen tarkastuksilla voidaan varmistua laitteistojen toiminnasta.

- Nykyisellään savunpoistojärjestelmien toiminta on usein onnen varassa. Tarkastuksissa törmätään monesti tilanteisiin, joissa savunpoistopuhaltimet pyörivät väärin päin, järjestelmät on koottu nippusiteillä tai savunpoistoluukut on ruuvattu kiinni. Tarkastustoiminta on retuperällä, koska yhtenäistä käytäntöä ei ole. Tähän ongelmaan kehitysprojektimme pyrkii vastaamaan. Tavoitteena on kehittää savunhallintajärjestelmien tarkastustoiminta samalle tasolle kuin automaattisten sammutuslaitteiden ja paloilmoittimien tarkastus, kertoo projektin vetäjänä toimiva Inspectan johtava asiantuntija Pekka Kallioniemi.

- Voisi melkeinpä sanoa, että tällaiselle kehitysprojektille on ollut patoutunut tarve. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään, mutta siihen ei ole aiemmin tartuttu systemaattisesti, Kallioniemi jatkaa.

Yhteistyöllä paloturvallisempiin kiinteistöihin

Savunhallintaprojekti on merkittävä investointi niin rahallisesti kuin ajallisestikin. Viime kesänä alkanut työ jatkuu vuoden 2009 loppuun asti.

- Projektissa teemme yhteistyötä useiden sidosryhmien, kuten vakuutusyhtiöiden, asiakkaidemme, TUKESin ja eri ministeriöiden kanssa. Yhteistyö on tärkeää, koska kyse on kaikkia koskettavasta turvallisuusasiasta. Projektin kokonaissatsaus on noin puolisen miljoonaa euroa, joka sisältää Inspectan panoksen lisäksi myös julkista ja yhteistyökumppaneidemme tukea, Kallioniemi valottaa projektin suuruusluokkaa.

Monivaiheinen projekti lähti käyntiin nykytilan kartoituksella. Projektiryhmä aloitti työnsä selvittämällä  riippumattoman kolmannen osapuolen suorittamien savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan  perusteita ja menettelyjä. Selvitystyössä otettiin vertailukohtana huomioon myös kokemuksia muualta Euroopasta. Tiimi selvittää myös, miten savunhallintalaitteet ovat käytännössä toimineet tapahtuneissa tulipaloissa.

- Talvella 2008 olimme mukana Myllypurossa suoritetuissa palokokeissa, joissa savunhallintalaitteiston toimintaa testattiin puretuiksi määrätyissä kerrostaloissa. Tällaiset kokeet antavat meille ensiarvoisen tärkeää tietoa aidoista tilanteista, Kallioniemi kertoo.

- Kaikki tähtää loppujen lopuksi siihen, että savunhallintajärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla oikeassa tilanteessa ja säästäisi konkreettisesti niin ihmishenkiä kuin aineellisia vahinkojakin.

Riskikartoitus näyttää suuntaa

Seuraavana askeleena projektissa ovat riskikartoitukset, jotka ovatkin osoittautuneet tehokkaiksi turvallisuuden parantamisessa. Tilanteessa, jossa savunhallintaa ei ole tarkkaan mietitty, on riskikartoitus hyvä keino lähteä etsimään parannuskohteita. Kartoituksen avulla voidaan savunpoistoratkaisu suunnitella optimaaliseksi ja kustannuksia säästäväksi. Riskikartoituksessa rakennushankkeeseen ryhtyvä, päätoteuttaja, suunnittelijat ja viranomaiset kartoittavat yhdessä riskejä, niiden todennäköisyyttä ja vakavuutta.

- Riskikartoitukset ovat tärkeä osa savunpoiston parantamista. Kartoituksessa selvitetään muun muassa sitä, miten kiinteistön eri järjestelmät on linkitetty toisiinsa. Näin voidaan luoda menettely, jolla on mahdollista päästä haluttuun turvallisuustasoon, toteaa johtava asiantuntija Timo Salmi Inspectasta. Riskikartoituksen perustella voidaan muun muassa selvittää palokuormien määrä, laatu ja sijoitus, savun ohjautuminen erilaisissa palotilanteissa ja sammutuslaitteiston ja paloilmoittimen yhteistoiminta savunhallintalaitteiden kanssa. Lisäksi luetteloidaan syttymislähteet sekä kartoitetaan tilojen käyttötarkoituksen asettamat vaatimukset esimerkiksi poistumisreiteille. Toimenpiteiden perusteella voidaan savunpoistolaitteisto alusta alkaen suunnitella hyvin toimivaksi tai valmiin kohteen osalta tarkistaa, että savunpoisto toimii tarkoituksenmukaisesti.

Tavoitteena yhteiset pelisäännöt

Lopputuloksena kehitysprojektissa pyritään luomaan savunhallintalaitteiden tarkastuksille yhteiset pelisäännöt. Projektitiimi pyrkii kirjallisten tarkastusmenettelyjen lisäksi luomaan myös pätevyysvaatimuksia laitteistojen suunnittelijoille sekä arviointikriteerejä savunhallintalaitteiden asennus- ja huoltoliikkeille.

-  On korkea aika, että savunpoistoon opitaan kiinnittämään riittävästi huomiota. Vahingontorjunnassa savunpoistolla on oma tärkeä tehtävänsä, jota automaattinen sammutuslaitteisto tai paloilmoitin eivät voi korvata, Salmi muistuttaa.

Lisätietoja: Inspecta, puh: 010 521 600

TEKSTI Hanna Harjula