Työsuojelun harmaalla alueella

Työsuojelun harmaalla alueella

Oppilaitosten teknisten luokkien turvallisuus on niiden omalla vastuulla. Ulkopuolinen tarkastus tuo esiin piilossa olevia kehityskohteita.

Kello näyttää varttia yli seitsemää Markkulan perheen kotona Pohjois-Savossa. Aamutoimet on tehty ja aamiainen syöty. Isä Pentti lähtee autolla parinkymmenen kilometrin päässä olevalle metallipajalle sorvin ääreen ja vie matkallaan äiti Kaisan terveyskeskukseen lähihoitajan töihin. Lapsista nuorin, Veera, lähtee ammattikouluun. Hän on haaveillut pienestä pitäen metallialan töistä ja haaveista tulee valmistumisen myötä totta ensi keväänä.

Kun isä asettuu sorvin ääreen, häntä suojelee joukko direktiivejä, lakeja ja asetuksia sekä työpaikan työsuojeluohjeet. Työpaikalla on työsuojelupäällikkö ja työsuojelutoimikunta, jotka valvovat työoloja. Aluehallintovirasto huolehtii viranomaisvalvontana, että työsuojeluasiat ovat työpaikalla kunnossa.

Toisin on Veeran koulussa. Siellä työsuojelusäännökset ja virallinen valvonta kattavat vain opettajat ja muun henkilökunnan. Koulu on toki velvollinen huolehtimaan tilojensa ja laitteidensa turvallisesta käytöstä, mutta työsuojelun säädökset eivät koske oppilaita samalla tavalla kuin työpaikkojen henkilökuntaa.

­ – Oppilaitokset ovat oppilaiden osalta työsuojelun harmaata aluetta. Kukaan ulkopuolinen ei tule tarkastamaan, kuinka oppilasturvallisuudesta on huolehdittu, Inspectan johtava asiantuntija Jukka Laaksonen toteaa.

Omatoimiset tarkastukset

Vaikka lait ja direktiivit eivät suoraan koskekaan oppilaiden työturvallisuutta, monet oppilaitokset ovat heränneet tarkastuttamaan tekniset luokkansa ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

– Meillä on käytössä hyvin eri-ikäisiä työstökoneita kuten sorveja ja levyleikkureita, joita olemme säännöllisesti itse huoltaneet ja korjanneet. Halusimme näille koneille ja niiden käytölle ulkoisen tarkastuksen, jotta saamme näkemyksen, onko toiminnassamme jotain korjattavaa, Espoossa toimivan Omnian kiinteistöpäällikkö Pentti Väisänen sanoo.

Inspectan tekemässä tarkastuksessa kävi ilmi muutamia kehittämiskohteita, muttei vakavia puutteita.

– Saimme kehotuksen laatia joillekin laitteille suomenkieliset käyttöohjeet, muutamien suojalaiteiden osalta tarvitaan päivitys nykysäädösten mukaisiksi ja parissa sorviin asennettiin pyörivien akseleiden eteen paremmat suojat.

Yksittäisten kehityskohteiden lisäksi Inspectan kanssa luotiin toimintamalli, jossa laitteet turvatarkastetaan säännöllisesti kahdesti vuodessa. Aiemmin koneet tarkastettiin vain huoltojen yhteydessä.

– On tärkeää, että henkilökuntamme on ajan tasalla laitteidemme kunnosta ja että kaikki tuntevat koko konekannan turvallisuusasiat. Tällä tavalla opettajat voivat neuvoa oppilaille laiteturvallisuutta, Väisänen sanoo.

Turvallisuus on osa opetusta

Omniassa opiskelee kaikkiaan yli 10 000 omaa ja 45 000 työväenopiston opiskelijaa. Jokaisen teknisen työn luokissa työskentelevä oppilas perehdytetään koneiden käyttöön ja turvallisuusohjeisiin parin kolmen hengen pienryhmissä.

– Puutyöluokissa käydään tarkoin läpi sähköhöylät ja vannesahat ennen kuin niiden kanssa aletaan työskennellä. Turvallisuuskoulutus ja laitteisiin perehtyminen on osa opetussuunnitelmaamme, Väisänen sanoo.

Suuret ryhmäkoot ovat Omniassa haaste pienryhmien turvallisuuskoulutukselle. Apuun tulevat opinto-ohjaajina toimivat alan ammattilaiset, joilla on käytännön tuntuma työelämän turvallisuusvaatimuksiin.

Omniassa korostetaan oppilaitoksen vastuuta oppilasturvallisuudesta. Oppilaille sattuneita tapaturmia käsitellään samalla tavalla työsuojelutoimikunnassa kuin metalli- ja puupajojen vastaavia asioita.

– Haluamme toimia samoilla säännöillä kuin kaikki muutkin työpaikat. Näin oppilaat oppivat parhaiten työelämää varten. Kuvaavaa on se, että oppilaamme ovat harjoittelupaikoissa hyvin tarkkoja siitä, että työturvallisuusasioista huolehditaan kunnolla, Väisänen sanoo tyytyväisenä.

Rehtorin vastuu

Kun Omniassa käydään läpi turvallisuuskysymyksiä, mukana ovat työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut, toimipisteiden vastaavat henkilöt sekä turvallisuusjohtaja.

– Kaikkiin tapauksiin puututaan heti ja havaitut puutteet korjataan. Turvallisuuskysymykset ovat tärkeitä myös meidän johdolle. Siellä katsotaan, että hyvä turvallisuus on myös osa meidän hyvää imagoa, Väisänen sanoo.

Inspectan Laaksonen painottaa erityisesti rehtorin vastuuta.

– Turvallisuudesta huolehtiminen oppilaitoksissa on samantyyppinen kuin työnantajan rooli huolehtia laitteiden ja tilojen turvallisuudesta. Säännölliset tarkastukset ovat tärkeä osa tätä toimintaa.

Toistaiseksi oppilaitoksissa ei ole systemaattista teknisen turvallisuuden tarkastusta, vaan Laaksosenkin kokemukset ovat kertyneet yksittäistapauksista.

– Olemme tehneet tarkastuksia jonkin verran osana oppilaitosten riskikartoituksia sekä joitakin yksittäistapauksia, joissa on keskitytty teknisen työn luokkien ja niissä erityisesti koneturvallisuuden kartoitukseen, Laaksonen sanoo.

Yllättäviä puutteita

Suurimmat turvallisuusongelmat ilmenevät paikoissa, joissa on paljon eri-ikäistä konekantaa. Niiden tekniset toteutukset ja myös turvalaitteet poikkeavat usein paljon toisistaan. Vanhempi ei aina tarkoita turvattomampaa.

– Kaikissa konehankinnoissa on syytä kiinnittää huomiota niiden turvallisuuteen ja sopivuuteen opetuskäyttöön. Hinta korreloi tässäkin suoraan turvallisuuteen, Laaksonen sanoo ja jatkaa.

– Markkinoilla on esimerkiksi puutyökoneita, joista puuttuu odottamattoman käynnistyksen esto eli ne käynnistyvät sähkökatkon jälkeen itsekseen liikkeelle, jos ne ovat olleet päällä ennen katkosta. Tämä on aivan karmiva tilanne opetustilanteessa.

Oppilaitosten osaaminen turvallisuuskysymyksissä vaihtelee Laaksosen mukaan huomattavasti. Monin paikoin on hyvä tekninen ymmärrys ja ohjeet ovat kohdallaan, mutta useimmissa paikoissa on kehittämistä.

– Laitteiden turvallinen käyttö on pääasiassa hyvällä tolalla, mutta koneiden systemaattisessa kunnonseurannassa on monin paikoin kehittämisen varaa. Myös uusien laitteiden hankinnassa kannattaa turvautua asiantuntija-apuun, Laaksonen sanoo.

Näin parannat teknisen työn luokkien turvallisuutta

  1. Selkeät käyttö- ja turvallisuusohjeet kaikille koneille.
  2. Henkilökohtainen perehdytys laitteiden käyttöön.
  3. Koneiden säännölliset huollot ja turvallisuustarkastukset esim. kahdesti vuodessa.
  4. Uuden koneen hankinnassa sopivuuden varmistaminen.

 

Teksti: Jukka Nortio
Kuvitus: Olli-Pekka Vaija