Turvallisuusjohtajan blogi: Millaisia prosesseja ja menettelyitä hyvä turvallisuuskulttuuri edellyttää?

Turvallisuusjohtajan blogi: Millaisia prosesseja ja menettelyitä hyvä turvallisuuskulttuuri edellyttää?

Suomen eturivin yritysturvallisuusasiantuntijat ottivat työn alle turvallisuuskulttuurin pohtimisen. Mitä se on, mitä se edellyttää ja ennen kaikkea millaisista menettelyistä se rakentuu? Asiantuntijaryhmä on kokoontunut kuluneen vuoden aikana pohtimaan suomalaisen turvallisuusjohtamisen tilaa jo muutaman kerran. Edustettuna asiantuntijaryhmässä on niin elinkeinoelämän, tutkimuksen kuin julkissektorin edustajia, joiden asiantuntemuksen avulla rakennetaan yritysturvallisuuden arviointimallia. Jo tähän mennessä on tullut selväksi, että turvallisuusjohtaminen ja yritysturvallisuus ovat monitahoinen kokonaisuus, jota rasittavat vanhentuneet ajatukset turvallisuuden vastuiden jakautumisesta, virheellinen ajatus siitä, kuinka turvallisuus on vain yrityksen kustannuksia lisäävä toimintaa ja se, että turvallisuus koetaan toiminnoissa päälle liimattuna pakollisena pahana eikä sisäänrakennettuna toimintamallina.

Kulttuuri syntyy arvoista ja asenteista

Vaikka kulttuuri heijastaa aina ihmisten jo lapsuudessa omaksumia arvoja ja asenteita, voidaan ihmisten työkohtaisiin asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaa organisaatiokulttuurin kautta. Hyvän turvallisuuskulttuurin organisaatiossa toimenpiteet turvallisuuden edistämiseen pystytään jalkauttamaan kaikkeen toimintaan luontevasti. Se vaatii määrätietoista työtä ja viestintää, hyvää johtamisjärjestelmää, jossa toteutetaan yhdenmukaisia prosesseja ja toimintatapoja. ”Turvallisuus on kestävyyslaji”, kiteytti Rauno Hammarberg.

Myös Erkko Badermann yhtyi ajatukseen siitä, että turvallisuuskulttuuri syntyy vasta pitkässä juoksussa. Hän viittasi siihen, että sen perusta on syvällä kulttuurissa ja toimintatavoissa. Muiden muassa Mats Fagerström ja Matti Koskinen alleviivasivat, että hyvän turvallisuuskulttuurin muodostuminen vaatii koko organisaation yhteistyötä ja käytäntöjen yhteensovittamista. Vaikka ajatus siitä, että hyvä turvallisuuskulttuuri syntyisi pelkällä johdon päätöksellä, on hieno, niin strateginen päätös panostuksesta turvallisuuteen ei riitä. Se vaatii määrätietoista ja osallistavaa johtamista, yhdenmukaisia prosesseja ja selkeitä vastuita.

Turvallisuus tavoitteesta lähtökohdaksi

Dosentti Veli-Pekka Nurmi heitti ilmaan ajatuksen, että koko turvallisuusjohtaminen-käsitteestä voitaisiin luopua. ”Yrityksissä on vain yhdenlaista johtamista,” hän perusteli. Tällä hän tarkoitti sitä, että turvallisuuden tulisi sisältyä kaikkeen johtamiseen ja jokaiseen päätökseen ilman, että se tarvitsee niihin erikseen lisätä. Jopa hieman turhautuneena asiantuntijaryhmä jakoi huolensa siitä, että tästä asiasta on puhuttu liian pitkään ilman, että se jalkautuu organisaatioiden toimintaan. ”Turvallisuusasiantuntijan täytyy usein ängetä jokaiseen päätöspöytään tai pallotella lukuisten palaveripyyntöjen välillä, vaikka turvallisuusnäkökulman tulisi olla osa jokaisen työtä ja päätöksiä”, harmitteli Rauno Hammarberg. ”Kyvykkäässä organisaatiossa turvallisuus on osa johtamista eikä erillinen prosessi. Se vaatii yhteneväiset käytännöt koko organisaatioon. Kokemustiedon kerääminen, sen jakaminen ja siitä oppiminen on kehittymistä - määrätietoista kehittämistä”, jatkaa Jyrki Lahnalahti.

Perinteisesti turvallisuus jaetaan kolmeen osa-alueeseen. Asiantuntijaryhmän keskusteluissa on toive keskittyä kokonaisuuteen osa-alueiden sijaan.

Nurmi näki, että ongelmia yritysturvallisuuden kentällä luo se, että pidetään kiinni turvallisuuden erilaisista osa-alueista, vaikka lopulta ne kaikki kuuluvat yrityksen kokonaisturvallisuuteen ja turvallisuuden hallintaan. Sama ongelma esiintyy myös niin, että turvallisuutta pidetään ikään kuin temppukokoelmana erilaisia toimenpiteitä, jolla luodaan yritysturvallisuus. Tänä päivänä yritysturvallisuus on johtamisjärjestelmä, joka integroituu luontevasti kaikkeen yrityksen toimintaan.

”Toiminnan kannattavuus on elinehto yritysmaailmalle sekä julkishallinnolle. Tällöin toiminnan on oltava turvattua kaikin puolin. Raja-aitojen kaatamista jo koulutuslaitosten opetusohjelmissa voisi harkita. Niiden ylläpitäminen saattaa olla osasyy tämänhetkiseen yritysmaailman siiloutumiseen, jossa suojautuminen niin onnettomuuksilta, rikollisuudelta kuin muiltakin uhilta kaventaa turvallisuuden kokonaiskuvaa – turvallisuuskulttuuriamme.

Turvallisuus on kallista ja este tehokkuudelle

Pohdittaessa syitä siihen, että turvallisuus jää usein irralliseksi toiminnoksi, asiantuntijat nostivat esiin kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että turvallisuuteen sijoittaminen nähdään kustannuksia lisäävänä toimintana. Nurinkurista on se, että esimerkiksi työturvallisuudessa nimenomaan työtapaturma on se, joka aiheuttaa yleensä suurimmat kustannukset. ”Tässä ollaan jatkuvuudenhallinnan ytimessä. Erilaisten turvallisuusongelmien realisoitumisessa toiminnot hidastuvat ja silloin kustannuksia tulee lisää”, alleviivasi Veli-Pekka Nurmi.

Toisena ongelmana asiantuntijat pitävät sitä, että usein turvallisuutta lisäävät toimenpiteet nähdään tehokkuutta laskevana ja operatiivista toimintaa vaikeuttavana asiana. Tässä kohtaa tunnustettiin se, että yleensä ylin johto kokee turvallisuuden hyvin tärkeäksi osa-alueeksi, mutta toiminnan jalkauttamisessa keskijohto kokee sen hankaloittavan työtä. Asiantuntijat tunnistivat paradoksin: keski- sekä ylimmän johdon erilaiset perspektiivit asiasta. Ylin johto katsoo matkan päämäärää ja hyötyjä, kun taas keskijohdon vastuulla oleva matkajärjestelyjen konkretisoiminen kaventaa näkökulmaa liiaksi toimenpidemuutoksiin.

”On löydettävä balanssi kustannusten ja riskinsietokyvyn välillä”, linjasi Erkko Badermann keskustelussa turvallisuusinvestoinneista. ”Vain ekonomistit tuntuvat ymmärtävän vaihtoehtoiskustannuksia”, pohti myös Mika Susi.

Johtamisjärjestelmä turvallisuuskulttuurin perustana

Tärkeimmäksi menettelyksi hyvän turvallisuuskulttuurin perustassa arvotettiin juuri toiminnan rakenteet ja selkeät vastuut, jotka ovat edellytys toimintatapojen ja turvallisuuskulttuurin muutokselle. Hyvän turvallisuuskulttuurin prosessit edellyttävät samalla tavalla sitoutumista jokaiselta organisaation jäseneltä ja välitöntä puuttumista silloin, kun menettelyt poikkeavat sovitusta. Toimintatavat eivät jalkaudu ilman kouluttamista ja perehdyttämistä, jotka tekevät turvallisuuden tahtotilasta näkyvän ja ruokkivat siten asenteiden ja kulttuurin muutosta.

Johtamisjärjestelmä turvallisuuskulttuurin osatekijänä muodostuu menettelyistä ja prosesseista, joista asiantuntijaryhmä valitsi mielestään tärkeimmät palaset.

Päätöksenteon tulee sisältää myös yritysturvallisuuden näkökulma. ”Jos turvallisuus jää pois jo suunnitteluvaiheessa, ei se sinne myöhemminkään ilmesty”, toteaa Rauno Hammarberg viitaten niin yritysjohdon kuin lainsäätäjän tekemiin päätöksiin. Kun turvallisuus leivotaan sisään määrätietoisesti kaikkiin tehtyihin ratkaisuihin, voidaan toiminnalla vaikuttaa hyvän turvallisuuskulttuurin muodostumiseen, joka lopulta on edellytys yritysturvallisuuden kehittymiselle organisaatioissa. Johdon ja omistajien tahtotilan tulee näkyä.

Asiantuntijaryhmään kuuluvat:

Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen

VTT:n turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Ilona Sutela

Suomen Pankin neuvonantaja Erkko Badermann

Helenin yritysturvallisuuspäällikkö Mats Fagerström

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi

Wärtsilän turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg

Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusasiantuntija Mika Susi

Inspectan liiketoimintajohtaja Mikko Törmänen,

Inspectan liiketoimintapäällikkö Laura Lindholm

Inspectan tietoturvapalveluiden tuotepäällikkö Jyrki Lahnalahti

Lisätietoja hankkeesta antavat:

Jyrki Lahnalahti, tietoturvapalveluiden tuotepäällikkö, Inspecta Sertifiointi Oy +358400571892

Mikko Törmänen, liiketoimintajohtaja, Inspecta Sertifiointi Oy +358503814829

Kommentit

Lisää kommentti MyNewsDeskissä »