​Suomalaisen yrityselämän seuraavat 100 vuotta?

​Suomalaisen yrityselämän seuraavat 100 vuotta?

Millaisessa Suomessa elämme vuonna 2117? Mitkä ovat yrityselämän suurimmat haasteet? Asiantuntijoiden usko tulevaisuuteen on positiivinen, vaikka liian harva näkee Esko Valtaojan mukaan omia kengänkärkiään pitemmälle.

Yli 400 yrityselämän johtamisen ja laadun asiantuntijaa kokoontui kuulemaan ja keskustelemaan turvallisuudesta, laadusta, luotettavuudesta ja kehityksestä Helsingin Paasitorniin 6.9. Kiwa Inspectan (ent. Inspecta) järjestämässä, Tietopäivä-nimellä kulkevassa tapahtumassa oli selkeästi edellisvuotta kevyempi tunnelma. Vuosittain järjestettävässä tapahtumassa julkaistiin 7.9.2016 yritysten laatutasoa mittaavan ASQ-tutkimuksen tulokset, joiden mukaan Suomen tilanne oli vähintään kurja. Suomesta laadun kehitysmaana julkaistiin silloin tulosten perusteella huolestuneita kirjoituksia maan päämedioissa. 

”Jos luulette, että maailmalla menee huonosti, odottakaas kun kuulette kuinka huonosti Suomella menee”, maalaili myös avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja tänä vuonna aloituspuheenvuoronsa ensimmäisillä minuuteilla.

Synkät kuvat saivat kuitenkin pian uuden käänteen, kun Valtaoja asetti kvartaalitalouteen kiinnittyneen kurttuotsaisuuden isommalle aikajanalle. Ihmisiä ja asiantuntijoita vaivaa Valtaojan mukaan putkinäköisyys, jossa historiasta nähdään vain epäonnistumiset sekä katastrofit ja tulevaisuutta tuijotetaan vain omien Reino-tossujen rajamaille asti.

Yritysten lyhytnäköisyys ja kapeakatseisuus tuli esiin suurena haasteena myös muissa asiantuntijapuheenvuoroissa.

”Toimia on kohdennettava niihin asioihin, jotka ovat oikeasti pielessä globaalisti, ei vain Suomen tasolla”, esitti myyntijohtaja Mikko Reinekari ST1:ltä.

Meiltä puuttuu energiaratkaisujen osalta maailmanlaajuinen organisaatio, joka tarkastelisi globaalin energian sidoksia esimerkiksi hiilenkäytössä energialähteenä.

Isomman perspektiivin perässä olivat myös turvallisuusjohtamisen haasteita esitelleet vuoden 2016 turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg, Wärtsilä, sekä tuotepäällikkö Jyrki Lahnalahti, Kiwa Inspecta. Turvallisuus on jokaisen tonttia jollain tapaa koskettava asia ja takaa yrityksen elossa pysymisen. Mikäli yrityksen toimintatapojen, ympäristön, informaation ja henkilöstön ei voida taata olevan turvassa niin tässä hetkessä kuin kaukoputken kautta katsottuna, ei se voi tarjota taattuja työpaikkojakaan – turvallisuus on liiketoiminnan elinehto.

Yritysturvallisuuden johtamismallikehityksen ”oraakkeliryhmään” kuuluvan Hammarbergin ja Lahnalahden esitysten perusteella muureja ei rakenneta pelkästään Trumpin Amerikassa vaan moni suomalaisyrityskin tuntuu siiloavan asiantuntijoiden osaamista sen sijaan, että tarjoaisi - jopa vaatisi – yhteistyötä tai laajempaa katsantokantaa.

Maailman puhtainta ja älykkäintä kaupunkia havittelemassa oleva Smart&Clean säätiön Tiina Kähö alleviivasi myös yhteistyön merkitystä omassa puheenvuorossaan. Pysyvät muutokset tehdään Kähön mukaan yhdessä. Väitteen kanssa on vaikeaa olla eri mieltä - katsoo asiaa sitten Suomen historiassa tai nykypäivässä.

”Monista tuntuu, että sääntelyn määrä lisääntyy ja tarvitaan normienpurkua sekä mahdollisuuksia yksilöllisesti räätälöityyn työhön, niin yksilöiden kuin yritystenkin tasolla. Tällöin kuitenkin usein unohdetaan iso kuva ja yhteisten pelisääntöjen merkitys”, kertoo Kiwa Inspectan toimitusjohtaja Topi Saarenhovi.

Ovatko sertifiointitoiminnan perustana olevat kansainväliset standardit Kiwa Inspectan hakema ratkaisu yhteisiin pelisääntöihin ja yritystoiminnan haasteisiin?”.

”Ei pelkästään, mutta ne antavat hyvän perustan. Meidän tavoitteemme on tuottaa riippumatonta ja puolueetonta tietoa, joka auttaa yrityksiä oman kokonaiskuvansa hahmottamisessa ja kilpailukykynsä kehittämisessä”, Saarenhovi linjaa.

Suomalaisen yrityselämän seuraavat 100 vuotta näyttävät tilaisuuden valossa tiivistyvän yhteen tärkeän jännittävään kysymykseen: millaisella perspektiivillä Suomen ja sen yritysten johtajat tekevät päätöksiä?

Teksti: Karin Metsäpelto