Värähtelyanalysoija on spektrin tulkinnan ammattilainen

Värähtelyanalysoija on spektrin tulkinnan ammattilainen

Värähtelymittausten avulla teollisuuslaitoksissa vältetään yllättävät vikatilat. Seisokkien ennakointi ja suunnittelu vähentävät kustannuksia sekä lisäävät käyttövarmuutta merkittävästi.

Värähtelyanalysoinnin perustyökalut ovat kannettavat analysaattorit, siirrettävät monikanavaiset tiedonkeruulaitteet analysointiohjelmistoineen sekä kiinteästi asennetut online-järjestelmät, joita voi käyttää esimerkiksi suoraan toimistokoneelta.

Aikoinaan vielä 1980- ja 1990-luvuilla värähtelyanalysoijan piti ottaa keikalle mukaan erillisiä tallentimia ja vahvistimia. Nykyään kaikki tiedot saadaan kätevästi kannettavan tiedonkeruuyksikön kautta.

-Monikanavalaitteet ovat kehittyneet pienemmiksi ja nopeammiksi. Mittaustyö on helpottunut erittäin paljon, teknisiä tarkastuksia tekevän Inspectan asiantuntija Toni Hult kertoo.

Värähtelymittauksella löydetään syyt vioille

Värähtelymittauslaitteilla mitataan pyörivien laitteiden kuntoa, etsitään vikoja ja syitä vioille. Käytännössä mittausten avulla saadaan selville, pyöriikö laite, kuten sen kuuluisi pyöriä. Hult on viime kesänä saanut käyttöönsä uuden värähtelymittauslaitteiston, jolla hän suorittaa muun muassa turbiinien kunnonvalvontamittauksia.

-Uuden monikanavaisen laitteiston avulla voidaan mitata 32 mittapistettä samanaikaisesti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yhä suurempien kokonaisuuksien yhtäaikainen mittaaminen on mahdollista.

Värähtelyanalysoijille on oma pätevyysjärjestelmänsä, ja Suomessa on tällä hetkellä Hultin lisäksi vain kahdeksan henkilöä, joilla on korkeimman, eli CAT IV -tason värähtelyanalysoijan pätevyys. Koko maailmassa on alle sata nelostason analysoijaa.

Helppokäyttöinen laite nopeuttaa työskentelyä

Koneiden mittaustarkastuksissa vikoja löytyy useimmiten linjauksista sekä kasvaneesta epätasapainosta. Myös resonanssiongelmat ovat Hultin mukaan yleisimpiä pyörivien koneiden vikoja.

-Värähtelymittauslaitteita käytetään ilman koneen käyttökatkoa. Koska mittausten avulla pystytään todentamaan viat, löydökset pystytään korjaamaan suunnitellussa seisokissa, Hult sanoo.

Hän kertoo, että viime kesänä käyttöön otetun 32-kanavaisen mittalaitteen etuna on sen hyvä käytettävyys, joka säästää aikaa. Järjestelmä on havainnollinen ja helppokäyttöinen. Kun analysointiohjelmisto on kerran asennettu, ja laitteen esiasetukset ovat valmiina, mittauslaitteen anturit on helppo kytkeä kohteeseen.

-Testausten jälkeen mittaus voi alkaa lähes saman tien, Hult selventää.

Mittaaja tutkii aikatasoa ja spektriä

Värähtelymittauslaite näyttää signaalin avulla värähtelystä aikatason ja spektrin. Näitä kahta analysoimalla mittaaja saa selville esimerkiksi sen, onko laitteessa väljyyksiä, linjausvikoja tai lisääntynyttä epätasapainoa.

Hult korostaa sitä, että laite ei anna suoria vastauksia, vaan ne tulevat tarkan analyysin lopputuloksena. Analyysiraportissa kuvataan myös tarkasti suositellut jatkotoimenpiteet ja se, miten laitteiston ongelmat kannattaa korjata.

-Huolellisen raportin teko kestää helposti useita päiviä, kun itse mittaus tehdään muutamassa tunnissa, Hult kuvaa.

Kunnonvalvonta on Suomessa hyvällä tasolla

Hultin mukaan öljyteollisuus ja metalliteollisuus ovat olleet kansainvälisesti värähtelymittauksen edelläkävijöitä. Myös Suomessa lähes kaikki teollisuuden toimialat hyödyntävät nykyisin pyörivien laitteiden kunnonvalvonnassa värähtelymittausta.

Hult on tyytyväinen siihen, että Suomessa laitosten koneiden kunnonvalvonta on hyvällä tasolla.

-Laitoksilla on osaavaa ja innostunutta porukkaa. Henkilökunta käy koulutuksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa, joissa tuodaan aktiivisesti esille omia esimerkkitapauksia. Passiivista laitosta ja henkilökuntaa en ole vielä tavannut lainkaan, Hult sanoo.

Alkuperäinen uutinen julkaistu Voima&Käyttö 3/2017 -lehdessä 3.5.2017. Lue koko lehti tästä.

Teksti: Elina Kirvesniemi