Laadukas julkisivun kuntotutkimus säästää selvää rahaa

Laadukas julkisivun kuntotutkimus säästää selvää rahaa

Hyvä julkisivun kuntotutkimus on taloyhtiölle ja kiinteistönomistajalle lähes aina selvää säästöä. Kun julkisivun kunto tutkitaan huolellisesti, tiedetään, mitä toimenpiteitä julkisivu tarvitsee. Ilman hyvää kuntotutkimusta päädytään helposti joko yli- tai alikorjaamaan pintoja. Julkisivun korjauskustannuksiin verrattuna tutkimuksen hinta on aina todella pieni menoerä.

Isännöitsijä Tellervo Korpelinin mielestä julkisivun kuntotutkimus on ainoa tehokas tapa varmistua julkisivun kunnosta. Päältä päin aivan priiman näköisen pinnan alla saattaa muhia piilossa epämiellyttäviä yllätyksiä.

- Liian usein julkisivun kuntotutkimus tehdään vasta siinä vaiheessa, kun jotain ongelmia on jo ilmennyt ja tullut näkyviin. Jos ongelmat havaitaan ajoissa, voidaan julkisivun ikää pidentää monessa tapauksessa melko edullisilla korjauksilla. Tutkiminen on joka tapauksessa aina paljon edullisempaa kuin korjaaminen, muistuttaa Isännöintipartnerit Oy:ssä työskentelevä Korpelin.

Väitteeseen ”kyllähän sen nyt jo päältä näkee, että missä kunnossa talon julkisivu on” törmää Korpelinin mukaan edelleen hyvin usein.

- Mutta kun ei sitä näe. Hyvä julkisivun kuntotutkimus poistaa epävarmuuden. Taloyhtiön ei tarvitse enää luulla ja arvailla julkisivunsa kuntoa. Tutkimustuloksen perusteella voidaan suunnitella julkisivun jatkohoito pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on myös taloyhtiölle kaikista kustannustehokkainta, hän jatkaa.

Hyvä julkisivun kuntotutkimus vs. huono julkisivun kuntotutkimus

Korpelin on elämänsä aikana törmännyt monenlaisiin kuntotutkimuksiin. Huonoimmat tutkimukset ovat olleet todella epäluotettavia ja aiheuttaneet taloyhtiöille paljon enemmän ongelmia kuin tuoneet mukanaan ratkaisuja.

- Huonoissa tutkimuksissa ei yleensä oteta riittävästi näytteitä julkisivun kunnosta, jolloin pahimmassa tapauksessa tehdään aivan vääriä johtopäätöksiä puutteellisin tiedoin. Huonoimmat tutkimukset ovat aiheuttaneet jopa sen, että korjaukset on jätetty tekemättä, ja vauriot ovat jatkaneet laajenemistaan. Kaikki tutkimuksien tilaajat eivät edes tiedä, mitä kaikkea kunnollinen kuntotutkimus pitää sisältää. Hyvä julkisivun kuntotutkimus on kokonaisuus, jossa ovat mukana etukäteisarviointi, poraukset ja näytteiden otot, laboratoriotutkimukset sekä myös selväsanaiset johtopäätökset ja suositukset, painottaa Korpelin.

Ongelmat näkyviin ajoissa

Jani Perttunen on Kiwa Inspectan Keski-Suomen aluepäällikkö, hän on työskennellyt julkisivujen kuntotutkimuksien parissa vuodesta 2007 lähtien. Tutkimuksien syvin tarkoitus on hänen mielestään löytää julkisivun mahdolliset piilevät vauriot hyvissä ajoin, siis jo ennen kuin ne kasvavat isoiksi ongelmiksi. Hyvä julkisivun kuntotutkimus toimii aina myös varsinaisen korjaussuunnittelun aputyökaluna.

- Betonijulkisivun tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ilman huoltoa ja maalausta betonijulkisivu ja saumat eivät kuitenkaan kestä niin pitkään Suomen vaihtelevassa ilmastossa. Yleisimpiä julkisivujen vaurioita ovat hilseilevät maalit tai irtoavat klinkkerit, terästen ruostuminen sekä erilaiset betonin halkeamat ja lohkeamiset, hän listaa.

Perttusen mukaan on aina hyvä, jos tutkimuksen avulla löydetään vauriot varhaisessa vaiheessa. Tällöin myös mahdollisen korjauksen kokonaiskulut jäävät usein pienemmiksi ja tuleviin korjauksiin pystytään varautumaan ajoissa. Tähän päästään usein varsinkin silloin, jos julkisivusta ”ei vielä tipu mitään maahan”, eli julkisivun kohtuullisen hyvä ulkonäkö vastaa tutkimuksen jälkeen myös sen todellista kuntoa.

- Pelkkään hyvään ulkonäköön ei voi kuitenkaan koskaan luottaa etenkään, jos kyseessä on hiukankin vanhempi rakennus, varoittaa Perttunen.

Erilaisia rakennuksia mutta samaa betonia

Rakennukset ovat eri kokoisia, eri ikäisiä ja niissä on käytetty erilaisia rakennusteknisiä ratkaisuja. Siksi julkisivun kuntotutkimuskin on aina räätälöitävä jokaiseen rakennukseen sopivaksi. Perttunen on ollut vuosien varrella mukana monessa kiinnostavassa julkisivun kuntotutkimuksessa, joista hänelle on jäänyt erityisesti mieleen Eläketurvakeskuksen talon tutkimus Helsingin Pasilassa sekä nk. Hartmanin talo Vaasassa (https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/maakunta/hartmanin-taloon-tehd%C3%A4%C3%A4n-miljoonaremontti-1.1948305).

- Hartmanin talo on valmistunut jo vuonna 1913, joten kun minä sen julkisivuun ensimmäistä kertaa tutustuin, oli sitä huollettu ja korjattu jo moneen kertaan. Vaikka rakennustekniikka on sadan vuoden aikana muuttunut melkoisesti, niin ei tuollaisen perinteisen kivitalon julkisivun rakenne ole kuitenkaan kovin paljoa muuttunut. Betoni oli jo silloin betonia, ja melkein samanlaista se on edelleenkin, toteaa Perttunen.

Lisätietoa: Jani Perttunen, puh. 040 528 2612, etunimi.sukunimi@inspecta.com.

Teksti: Kai Tarkka

Kommentit

Lisää kommentti MyNewsDeskissä »