Tietääkö sote-päättäjä, mitä sertifiointi on? Selvitimme.

Tietääkö sote-päättäjä, mitä sertifiointi on? Selvitimme.

Niin kutsutussa palveluntuottajalaissa säädetään oikeudesta tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Mutta miten sote-päättäjien mielestä laatua mitataan ja miten sen voi osoittaa? Onko sertifioidusta laadunhallintajärjestelmästä heidän mielestään hyötyä? 


Julkisia sote-palveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys ja ammatinharjoittaja sekä yhdistys, osuuskunta, säätiö tai muu yhteisö. Vuodesta 2019 alkaen sote-palveluja maakunnille voivat todennäköisesti tuottaa lakimuutoksen myötä myös yksityiset toimijat. Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on täytettävä perusvaatimukset voidakseen päästä tuottajarekisteriin (palveluntuottajalaki) mutta maakunnat voivat edellyttää tuottajilta myös lisävaatimuksia (valinnanvapauslaki) eli viranomaisen tekemää ennakkotarkastusta. Ennakkotarkastusta ei tarvita, jos tuottajalla olisi sertifioitu laadunhallintajärjestelmä.

Kiwa Inspecta tilasi pienimuotoisen, sote-, kuntayhtymä-, muutos ja maakuntajohtajille (ryhmä 1) sekä maakuntavaltuuston/-hallituksen jäsenille ja muutosten valmisteluryhmissä työskenteleville (ryhmä 2) osoitetun, puhelinhaastatteluin toteutetun selvityksen. Vastaajia oli kaikkiaan vajaa 50 henkeä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle on tarjolla useita erilaisia laatujohtamisen viitekehyksiä kuten CAF, EFQM, ISO ja SHQS (Lisätietoa niiden eroista täältä). Suurin osa vastaajista (74 %) osasikin mainita jonkin laatustandardin tai laadun viitekehyksen, joista yleisimmät (70 %) olivat kansainväliset ISO-standardit.

Laadukkaan johtamisen mittareina vastaajat mainitsivat kuitenkin yleisimmin yksittäiset henkilöstö- ja asiakaskyselyt sekä talous- ja tulosmittarit. Johdonmukaisen laatujärjestelmän käytön mainitsi vain muutama ja reklamaatioita ei maininnut kukaan. 

Suurimpina haasteina sote-palveluiden laadun arvioinnissa pidettiin mm. tiedonsaantia yleisesti, laadun seuraamista sekä standardien ja laatukriteereiden puutetta organisaatioiden käytössä. Toimintaprosessien erinäistä itsearviointia tehdään 64 %:ssa vastanneista organisaatioista mutta vain 23 %:lla on systemaattinen toiminta- tai laatujärjestelmä(malli) käytössään. 

Tulosten valossa johtamisjärjestelmien rakentaminen hyväksi havaittujen laatuviitekehysten mukaisesti olisi vastaus moniin sote-päättäjien kokemiin haasteisiin. Laatujärjestelmät auttavat palvelujen laadun arviointia ja mittausta sekä kehittämistä systemaattisesti. 

Kiwa Inspecta haastaakin sote-palveluntarjoajat hyödyntämään maailmanlaajuisesti käytettyjä laatukriteerejä ja arvioimaan johtamisjärjestelmänsä laatua ISO 9001-standardin mukaisesti, joka suurimmalle osalle selvityksenkin vastaajista oli tutuin laadun viitekehys. Kesäkuun loppuun mennessä yhteystietonsa jättäneistä haasteen vastaanottajista arvotaan viisi, joille tarjotaan ko.standardin mukainen kuiluanalyysi syksyn 2018 aikana. Analyysin jälkeen päättäjä näkee millaiset edellytykset organisaatiolla on ko. standardin mukaisen sertifikaatin saavuttamiseen.

Julkaisemme vuoden 2018 lopussa haasteen vastaanottaneiden määrän sekä kaikki sertifikaatin saavuttaneet palveluntuottajat.

Kyselyn tulokset voit lukea täältä.

Kommentit

Lisää kommentti MyNewsDeskissä »