Yritysturvallisuus Suomessa: nyky- ja tavoitetila eivät vastaa toisiaan

Yritysturvallisuus Suomessa: nyky- ja tavoitetila eivät vastaa toisiaan

Yritysturvallisuus ja sen nyky- sekä tavoitetila eivät Kiwa Inspectan tekemän tutkimuksen mukaan ole tasapainossa. Tutkimuksen perusteella lähes kaikki suomalaiset yritykset asettavat yritysturvallisuutensa tavoitetason korkeammalle kuin mikä niiden turvallisuuden todellinen tilanne on tällä hetkellä. Suurimmat erot nykytilan ja tavoitetilan välillä näyttäytyivät kiinteistö- ja toimitilaturvallisuudessa, tietoturvallisuudessa, varautumisessa ja kriisinhallinnassa sekä jatkuvuuden hallinnassa.

Kiwa Inspectan tekemän tutkimuksen perusteella pk-yritykset ja suuret yritykset suhtautuvat yritysturvallisuuteen eri tavalla. Sekä näkemykset yritysturvallisuuden osa-alueiden nykytilan hallinnasta että tavoitetasoista eroavat yrityksen koon mukaan toisistaan.

– Tietoturvallisuuden hallinnan nykytaso koettiin suuremmissa yrityksissä paremmaksi kuin pk-yrityksissä. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden hallinnan nykytaso koettiin puolestaan pk-yrityksissä paremmiksi kuin suuremmissa yrityksissä, kertoo tutkimuksesta vastannut tuotepäällikkö Janne Helenius Kiwa Inspectasta.

Tuotepäällikkö Janne Helenius vastaa Kiwa Inspectalla yritysturvallisuuden arviointipalveluista.

Tarkempaa ja kattavampaa analyysia kaivataan

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että yritysten kannattaisi viedä yritysturvallisuuden johtaminen osaksi niiden liiketoiminnan strategista suunnittelua. Näin yritysten tavoitetasot olisivat linjassa organisaatioiden toiminnan kanssa ja tavoitetasot olisi mahdollista saavuttaa.

– Tutkimus myös viittaa siihen, että aikaisempaa tarkempaa ja kattavampaa analyysiä organisaatioiden yritysturvallisuuden hallinnan nykytilasta olisi syytä tehdä myös tulevaisuudessa, jatkaa Helenius.

Voiko yritysturvallisuus koskaan olla liian korkealla tasolla?

Tutkimustulokset herättävät Heleniuksessa myös kysymyksiä ja huolestuneisuutta. Esimerkiksi pelastusturvallisuuden tasoon suhtautuminen sinänsä henkilövahinkojen suhteen riskialttiilla Majoitus- ja ravitsemistoimialalla oli kahtiajakoista. Toisaalta nähtiin tarve nostaa tasoa, mutta myös joidenkin vastaajien osalta nähtiin tarpeelliseksi laskea nykytasoa.

Suomessa ei ole viime vuosina tapahtunut vakavia onnettomuuksia Majoitus- ja ravitsemistoimialoilla palo- ja pelastusturvallisuuden suhteen, joka voi osaltaan vaikuttaa suhtautumiseen riskien olemassaoloon. Vaikka Suomen regulaatio jo itsessään asettaa korkeita vaatimuksia palo- ja pelastusturvallisuuden osalta rakenteiden ja laitteistojen suhteen rakennus- ja käyttöönottovaiheessa, on syytä muistaa ylläpitää niin henkilöstön ja laitteistojen toimintakykyä myös. Tällöin ns. tason laskeminen voi koitua lopulta kohtalokkaaksi.

Luottamus, laatu, turvallisuus ja jatkuvuus

Yritysturvallisuus voi olla yrityksille kilpailuetu tai sitten kustannustekijä, kuten mikä tahansa huonosti optimoitu prosessi. Yritysturvallisuuden hallinta koostuu organisaation toiminnan eri prosessien toimintatavoista ja on siksi suoraan linkittynyt koko organisaation toimintaan niin hyvässä kuin pahassa.

– Väärin optimoitu prosessi tuottaa turhia kustannuksia ja myös väärin arvioitu prosessi voi tuottaa paljon vahinkoa ja ongelmia. Luottamus, laatu ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Tämän ymmärtäneet organisaatiot näkevät yritysturvallisuuden strategisena toimintona, joka tuottaa niille toiminnallisesti hyötyä. Se tuo myös imagollista kilpailuetua markkinoilla, joissa organisaation toiminnan luotettavuus, laatu ja jatkuvuus ovat itseisarvoja, huomauttaa Helenius.

Jatkuvuuden hallinta ei ole yrityksissä riittävää

Tutkimuksen perusteella on jatkuvuuden hallinnan omaksi nykytasoksi arvioitu suuremmissa yrityksissä ISO 22301 -sertifiointitaso. Heleniuksen mukaan nykytasojen ja tavoitetasojen väliset erot ovat kuitenkin kauttaaltaan huomattavia. Tavoitetasot on arvioitu useissa yrityksissä korkeammiksi kuin nykytasot.

– Suurimmat erot nykytason ja tavoitetason välillä löytyvät terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisesta hallinnosta ja maanpuolustuksesta, koulutuksesta, maataloudesta, metsätaloudesta ja kalataloudesta. Erot ovat suuria myös vesihuollossa, viemäri- ja jätevesihuollossa, jätehuollossa ja muussa ympäristön puhtaanapidossa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, listaa Helenius.

Vain viidennes haastatelluista yrityksistä piti organisaationsa jatkuvuuden hallinnan nykytasoa yrityksen tavoitetasona.

Ympäristöturvallisuus on Suomessa melko hyvässä hapessa

Ympäristöturvallisuuden osalta tutkimus paljastaa, että nykytasoa pidetään suuremmissa yrityksissä jopa korkeampana kuin ISO 14001-sertifiointitasoa. Nykytasojen ja tavoitetasojen väliset erot ovat Heleniuksen mukaan ympäristöturvallisuudessa kauttaaltaan hyvin vähäisiä. Huomattavaa on, että sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminnassa, informaatio- ja viestintäaloilla sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa yritysten ympäristöturvallisuuden tavoitetaso on matalampi kuin nykytaso.

– Suurimmat erot nykytason ja tavoitetason väliltä löytyvät koulutuksesta, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollosta, jäähdytysliiketoiminnasta sekä julkisesta hallinnosta ja maanpuolustuksesta, huomauttaa Helenius.

Jyrki Lahnalahden (vas.) sparraajina Kiwa Rima™ -viitekehyksen kehittämisessä toimivat mm. Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen, Wärtsilän turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg ja Helenin yritysturvallisuuspäällikkö Mats Fagerström. Kuvassa oikealla Inspecta Sertifioinnin toimitusjohtaja Mikko Törmänen.

Näin tutkimus tehtiin

Kiwa Inspecta selvitti kevään 2018 aikana toteutetussa tutkimuksessa organisaatioiden käsityksiä oman organisaation yritysturvallisuuden hallinnan nykytilasta ja tavoitetilasta eri yritysturvallisuuden osa-alueiden osalta

Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada toimialakohtaista tietoa miten organisaatiot arvioivat yritysturvallisuutensa nykytilaa ja millä tasolla se tulisi olla (tavoitetila). Tutkimus toimi myös Kiwa Rima™ -viitekehyksen itsearviointityökalun pohjatietoina. Lisätietoja Kiwa Rima™ -viitekehyksestä ja itsearviointityökalusta löytyy osoitteesta www.kiwarima.com

Tiedonkeruu suoritettiin puhelinhaastatteluina Taloustutkimus Oy:n toimesta touko-kesäkuussa 2018. Tutkimukseen saatiin 44 vastausta organisaatioista, jotka toimivat 19. eri toimialalla.

Lisätietoja Janne Helenius
Tuotepäällikkö, Kiwa Inspecta
P. 040 643 2864
janne.helenius@inspecta.com

Teksti: Kai Tarkka Kuvat: 
Tuomas Suomminen
Copyright: Kiwa Inspecta

Kommentit

Lisää kommentti MyNewsDeskissä »